Kevät!
Lomaviikko hujahti vauhdilla ja nyt alkaa jo olla melkoisen keväinen fiiliskin! Hanki kantaa aamuisin ja varsinkin Moorella on ollut mukavaa kun Romeota upottaa ja Moore saa mukavasti tasoitusta juostessa.
Lomaviikon paras uutinen oli Djennan raskaus, jota nyt seuraamme mielenkiinnolla ja toivomme, että huhtikuun alussa olisi tästä jotakin mukavaa uutisoitavaa. Kotisivuille olen tehnyt erinäisiä päivityksiä mm. Uutiset-sivulle ja Romeo-sivulle, joten menkäätte kurkkimaan.
Lomapäivät ovat menneet nopeasti ulkoillessa ja harrastusten parissa. Romeon kanssa saimme treenipaikan Jyväskylän Agilityseurasta ja se tietää sitä, että maanantaisin jatkossa on agilitytreenit. Rallitokokurssin jouduin valitettavasti meidän osalta perumaan. Aika ei vaan riitä ihan kaikkeen ja lepopäiviäkin tulee olla. 
Nonon olen saanut loman aikana trimmattua. TAAS! 
Nonon iho on nyt hyvä, eikä kutinoita ole, kuten ei muulloinkaan tähän aikaan vuodesta. Atopica-lääke on tauolla. Tämä vuodenaika on Nonolle se kaikkein paras kutinoiden osalta ja pikku koira on elämäänsä suhteellisen tyytyväinen.
Yskä?
Moore yski tänään ja olin aivan varma, että nyt se on sitten rantautunut meillekin. Nimittäin kennelyskä. Yskän puuska meni kuitenkin ohi, eikä Moorea ole enää yskittänyt. Toivotaan parasta, ettei tauti tule. Kennelyskää on nyt todella paljon liikkeellä Jyväskylän ympäristössä ja monen tutun koiralla se on. Romeo kävi perjantaina eläinlääkärissä saamassa kennelyskärokotteen 3-vuotistarkastuksen yhteydessä. Terve koira ja painoa oli reilu 26 kiloa. Vähän Romeo saa jopa lihoa, on nyt niin hoikassa kunnossa. Johtuu siitä, että astumisen aikaan ja sen jälkeen jäi muutama ruokailu väliin naapurin juoksuisen nartun takia. Onneksi ruokahalu on kuitenkin jo tullut takaisin.
Tässä muutama, mielestäni aika onnistuneita naamakuvia Mooresta ja Romeosta.
Alakuva: Ja jotta totuus ei unohtuisi!!
Hanna Helmisen toko/tottiskoulutuspäivä
Tuo ylläoleva kuva johdattaa meidät hyvin tähän seuraavaan. Tänään oli Hannan toko/tottiskoulutus hollanninpaimenkoirille. Täällä kuvia tapahtumasta:
http://nonomooreromeo.kuvat.fi/kuvat/Hanna%20Helmisen%20tokotottisp%C3%A4iv%C3%A4%202012/
Onneksi oli kuitenkin liivit, ettei poika ihan uponnut. Lelun kanssa uidessa rentoutui selvästi ja uskaltautui jopa rampilta itse uimaan vain pienellä houkuttelulla. 
joten pitää muistaa jälleen kerran, että trimmaaminen ei todellakaan ole mitään helppoa tai kevyttä puuhaa. Onneksi on heitä, jotka sitä jopa ihan ammatikseen tekevät, jotta meidän ei tarvitse. Niille, jotka miettivät sitä, että sattuuko nyppiminen koiraa, niin vastaan, että ei satu jos koira oikeaan aikaan ja tietysti oikealla tekniikalla trimmataan. Nono nukkui trimmipöydälle tyytyväisesti tuhisten kun nypin kuollutta karvaa sen selästä, joka irtosi todella vaivattomasti. Ei kaunis lopputulos, mutta ihan kotitrimmiksi kelpaa. 
Yksi papparainen juoksi vauhdilla meistä ylämäessä ohi, ja eräs naikkonen tuli iloisesti hymyillen vastaan toista kertaa JUOSTEN, oli siis menossa jo toista kierrosta kymppiä... 
Sen verran sininen maali oli puista kadonnut ja haalistunut. Tuttua seutua muutoin, joten eksymisen vaaraa ei tietty ollut. Lähinnä vaan se, että tulee valittua juuri se oikea reitti monista vaihtoehdoista, aiheutti välillä pientä päänvaivaa lukuisten teiden ja risteilevien polkujen vuoksi. 
Sää oli lisäksi pilvinen, mutta lenkki ilmana kyllä varsin mainio. Mukavaa oli ja aika rauhassa saatiin metsässä vieläpä samoilla, vain muutaman koiran ulkoiluttajan tullessa vastaan. 
