Sunnuntaina olimme Hannun kassa töissä Vesangassa luonnetestissä ja tulipahan nähtyä taas monta mielenkiintoista koiraa ja ihmistäkin.

Ensiksi täytyy kyllä kehua näitä kahta paikallaollutta, kokenutta ja osaavia luonnetestituomareita: Reijo Hynystä ja Vilhelmiina Virolaista. Heillä on kyllä uskomattoman upea koiranlukutaito, ja myös nopea reakoiminen eri tilanteisiin, tätä taitoa hyväksi käyttäen. 

Aremmalle tai muuten ujolle koiralle esim. hyökkäysosiossa riitti tyyliin kepin heilautus jos sitäkään ja aina hyökkäyksen jälkeen koiraa lähestyttiin reilusti ja aina äärimmäisen ystävällisesti. Jokaisen osion jälkeen koiralle annettiin riittävä palautumisaika. Jos näytti, ettei koiralla ole edellytyksiä testiä läpäistä ja se kuormittuu liikaa, testi keskeytettiin. Missään vaiheessa mitään koiraa ei minusta kuormitettu liikaa.

Tuomari kertoi, että Romeolle mentiin seinässä koirista kaikkein pidemmälle ja hyökkäys näytti siksi aika rajulta. Tämä johtui siitä, että Romeolle tämä oli helpompaa kun jättää hyökkäys ns. puolitiehen ja koiralle voimakas aggressio päälle. Romeo pääsi kunnolla aggressionsa yli ja sai lopuksi kunnolla puhaltaa.

Jäi tunne, että suht hyvin ovat palikat kohdillaan koirilla, jotka testin läpäisivät. Toisaalta monta mukavanoloista, hieman pehmeätä koiraa sai hylkäyksiä toimintakyvyn puutteen ja taistelu- ja puolustushalun mennessä miinuksille. Juuri noiden ns. puutteiden vuoksi, nämä koirat ovat varmasti varsin mukavia ja helppoja kotikoiria ns. tavalliseen koiraperheeseen, jossa lenkkeilyä kummempaa ei harrastella...

Kiva oli nähdä myös puolustava whippet ja erittäin toimintakykyinen silkkiterrieri, joka sai testistä yli 170 pistettä, puhumattakaan niistä + 3 kovuuden saaneista koirista, joita testi ei heilauttanut suuntaan tai toiseen missään määrin. Suosittelen kyllä ehdottomasti käymään katsomassa kyseisiä tapahtumia kaikille koiraihmisille. 

Toimintakyvyn arviointia kelkan ja pimeänhuoneen lisäksi.

Puolustusosio - kuinka koira puolustaa ohjaajaansa hyökkäystä vastaan

Seinällä mitataan sitä, miten koira suhtautuu sitä aggressiivisesti lähestyvään ihmiseen.

Ihminen ei osoita enää uhkauseleitä, tässä tarkastellaan miten koira palautuu tästä.

Täällä linkki kuviin

http://nonomooreromeo.kuvat.fi/kuvat/Vesangan+luonnetesti+2012/

Tänään oli Romeolla luonnetesti. Sanoin Romeolle  "Älä tyri nyt, älä lyö yli nyt..."  Jukka Poikaa lainatakseni...ja hienostihan Romeo testin selvitti. 

Kovin ovat Romeon näköiset pisteet, eikä oikeastaan mitään yllätyksiä tullut. Seinällä tuomari laittoi Romeon yllättävän lujille, mutta hyvin Romeo tästä selvisi. Vesisateessa Romeo ei parasta leikkiä osoittanut, eikä pimeässä huoneessakaan kiirettä pitänyt, joten toimintakyky jäi odotettua alhaisemmaksi. Kaikki osa-alueet plussalla, joten oikein tyytyväinen olen saatuihin pisteisiin.

Luonnetesti hyväksytty +144

Toimintakyky +1 kohtuullinen

Terävyys +3 kohtuullinen ilman jäljelle jäävää hyökkäyshalua

Puolustushalu +3 kohtuullinen, hillitty

Taisteluhalu +2 kohtuullinen

Hermorakenne +1 hieman rauhaton

Temperamentti +2 kohtuullisen vilkas

Kovuus +1 hieman pehmeä

Luoksepäästävyys + 2b luoksepäästävä, hieman pidättyväinen

Laukauspelottomuus +++ laukausvarma
 

Lumi on sulanut ja sunlanmaan lajit ovat pyörähtäneet todenteolla käyntiin. Jäätkin ovat järvestä jo lähes kokonaan lähteneet ja näky on vaan yhtä hieno joka vuosi. Selät lainehtivat taas. Nämä ovat ehdottomasti näitä saarella asumisen hienouksia.

Viime aikoina ollaan hakuiltu metsässä holskuporukassa Romeon ja Mooren kanssa, sekä tehty esineruutua Romeolle.

Tässä Mooren hakutreenit 

Nonon kuulumiset

Viimen viikonloppuna trimmasin Nonon takapihalla. Aurinko lämmitti mukavasti ja reipas tuuli vei karvat niitä tarvitseville. Karvaa lähti kun samojedista ikään, mutta saavatpahan tintin poikaset tänä vuonna lämpimän pesän. Täytynee ottaa Nonosta kuva, vaikka ei siitä kovin hieno tullut.  Karva kuitenkin irtosi hyvin ja Nono pötkötteli trimmipöydällä tyytyväisen näköisenä. 

Trimmistä puheen ollen, Moore matkaa kesäkuun alussa Lavinia-skotin kanssa kasvattajansa Wellun luo Helsinkiin trimmattavaksi, joten sieltä on odotettavissa kyllä varsin komia poika takaisin. 

Tein Nonon kanssa tänään pienen metsälenkin ja kävely oli jotenkin hyvin huonoa. En tiedä oliko sitten ilma vaan niin kostea sateen jäljiltä, että lihakset olivat kylmät ja kankeat. Jalat tulivat vähän miten sattuu perässä ja kävely oli aika oudon näköistä takapään viskomista. Useita kertoja Nono pysähteli, katsoi minua ja käännyin aina näissä kohdin takaisinpäin... 

Kadulla Nono ei selvästi halunnun kävellä ollenkaan, mutta kotiinkaan Nono ei halunnut tulla. Veti lähimetsään, joten menimme sinne. Siellä Nono piristyi ja alkoi pyöriä kanervissa. Vaikka jalat eivät kunnolla toimikaan, niin nenussa ei ole mitään vikaa. Heittelin frolickeja maahan ja Nono sai etsiä niitä kanervien seasta.

Vähän surullinen olo Nonon puolesta... mihin se aika onkaan vierähtänyt? Pienestä koirasta on selvästi tullut vanha ja raihnainen. Toivottavasti sillä ei olisi kipuja. Kipulääkettä Nono saa pitkävaikutteisena, mutta heikkoa on meno, ei voi mitään. 

Kotia kävely sujui jo sitten vähän paremmin metsäseikkailun jälkeen ja kävely muistutti jo vähän normaalimpaa menoa. Iho tuntuu alkaneen taas vähän punoittamaan masun alta. 

Luonnetesti

Ensi viikonloppuna on Romeolla luonnetesti. Olen luonnetestissä töissä sunnuntain ja Romeo testataan lauantaina. Vähän jännittää miten pojan käy ja tuleeko testissä mitään yllätyksiä. Muuten odotan mielenkiintoista luonnetestiä, kun rotuja on aina silkkiterrieristä whippettiin... 

Tänään käytiin tsekkaamassa luonnetestipaikka ja tehtiin Romeolle metsätysmajan pihassa lyhyttreeni kapulalla noutoa ja otettiin muutamia ilmaisuharjoituksia.   Leikihän poika samalla tavalla sitten viikonkin päästä. 

Videoita videoiden perään...

Jos joku ihmettelee mistä näitä videoita satelee niin johtuu ihan siitä, että videokuvaaminen on nykyään jo lähes ihan liian helppoa. Kaikki viime aikoina otetut videot ovat kuvattu Nokian Lumia-puhelimella, joten sillä niitä riittää. Puhelin kun on yleensä aina käden ulottuvilla.

Kameroita ei ole ollut viime aikoina mukana treeneissä ollenkaan, mutta eiköhän tässä joku päivä innostuta taas kuvaamaankin... 

Viime viikonlopun hakutreenejen jälkeen Romeo tapasi ekaa kertaa treenikaverin Tara-pennun. Eka kerta kun Romeo leikki pentukoiran (Tara on 5 kk) kanssa ja ihana oli huomata, että Romeon mielessäkin pentu on pentu, jolla on pennun oikeudet, eli se saa hyppiä päälle ja repiä karvoista. 

Tässä video aiheesta 

ja kuva

^Taran ilmaveivi...

Erivärisiä holskuja; Pinja, Tara ja Romeo 

Pennut

Romeon pennut ovat jo neljäviikkoisia ja ovat muuttaneet pentulaatikosta jo vähän suurempaan häkkiin. Yhä useammin sisarukset leikkivät saamillaan leluilla, tai kiusaavat äitään, joten hauskaa seurattavaa riittää iltaisin webbikamerassa. 

Welluksen omistajan kanssa on pidetty yhteyttä fb:ssä ja kuvia Welluksesta on odotettavissa sittenkin kun Wellus-poika lähtee maailmalle ja pääsee omaan laumaansa. Tapaaminenkin jatkossa on ihan mahdollista. Tamar kun on vieraillut aikaisemminkin useasti Suomessa ja mielellään näkisi Romeon "livenä". 

Kevät on jo pitkällä ja rapa roiskuu lenkkeillessä... tämä on sitä aikaa vuodesta, että 12 kuratassua tuntuu aika paljolta. Lattioilla on aina enemmän tai vähemmän hiekkaa, varsinkin koirien makuupaikkojen ympärillä, vaikka likaisimmat otukset pääsevätkin (lue joutuvat) suihkuun aina lenkin jälkeen... Risuja ja kaiken kokoisia oksia kantautuu varsinkin Mooren mukana metsästä aina kotiin asti. Imuri laulaa monta kertaa viikossa ja siltikin vieraille täytyy nolona selitellä, että tämä kevät nyt vaan on aina tämmöistä koiraperheessä... 

Koirat (Nono ja Moore) ovat myös hävyttömän epäsiistin näköisiä pitkissä turkeissaan, joten kuviakaan ei ole luvassa ennen kun tuohon tulee muutos. Mielessä on ollut, että josko tuon Mooren mahanalusen vetäisi koneella ihan lyhyeksi, niin loppuisi noiden kirottujen takkujen jatkuva setviminen. Sitä ennen Moorea odottaa fairy-pesu...

Mutta mitäpä meille muuta? Arki rullaa töitä tehden, perheen kanssa puuhastellessa ja lähinnä isomman koiran harrastuksissa juosten. Nonolle ja Moorelle ei kuulu mitään sen kummempaa. Kummatkin voivat hyvin, eikä Nononkaan terveys tunnu entisestään huonontuneen. Pitkävaikuitteisella kipulääkkeellä mennään.

Nonolla on ollut kevättä rinnassa kun naapurin äksyllä ikäloppu Donnalla (cottoni-mix) on ollut juoksut. (Oiskohan nuo jo viimeiset jo noin iäkkäällä koiralla!?) Nono ja Donna kun ovat aina olleet hyvä ystäviä. Muutamana päivänä ruoka on jäänyt Nonolta kuppiin ja luutkin syömättä, kun on pitänyt vöyhöttää... kyllä vanha poika tietää.   

Moore on ollut Roosan reippaana juoksukaverina iltaisin ja yhdessä ovat tehneet useamman kilometrin juoksulenkkejä. Hyvin kuulemma Moore jaksaa juosta koko lenkin. Muuten Moore lenkkeilee ison koiran kanssa samat lenkit, eli melkoinen sisupussi tuo skotti. 

Romeon pennut ovat kasvaneet kovasti ja niitä on katsottu joka ilta pentulaatikkoon sijoitetun webbikameran kautta. Wellus-poika on ottanut Rauha-tytön kasvussa jo lähes kiinni ja näyttää jo vankalta pojalta. Kummallakin pennulla on siis jo koti tiedossa. Isä ja tytär tapaavat kesällä toisensa Katian luona. Ihanaa päästä tapaamaan Rauhaa livenä.  

Menoja

Harmittavaa kyllä, kaikki kevään mejäkokeet sattuvat samoille päiville muiden sovittujen menojen kanssa, joten mejäkoetilanne näyttää jopa pikkuisen huolestuttavalta. Täytyy toivoa, että loppukesästä olisi enemmän aikaa mejäillä ja toivottavasti päästäisiin myös kokeisiin... No onneksi yksi oma mejäkoe on loppukesästä, jotta ainakin sinne päästään, jos ei muuten tärppää. Kokeita on tänä vuonna viime vuotista vähemmän ja kokeet ovat pienempiä, joten niihin pääsy on varmasti viime vuotta vaikeampaa. Taitaa olla ensimmäinen kevät moneen vuoteen kun yhtään ilmoa ei ole kokeisiin vetämässä. 

Mejärinkulaisten treenitkin piti perua lumitilanteen vuoksi, koska metsässä olisi päässyt eteenpäin paremmin suksilla kuin kävellen.  Onneksi se kesä kuitenkin sieltä tulee. Ihan varmasti. 

Tarkoitus on katsoa nyt kuitenkin ensin Romeon tilanne "loppuun", eli toivottavasti saadaan jostakin kesän näyttelyistä se viimeinen muotovalion arvoon vaadittava serti ja saadaan luonnetesti kunnialla läpi toukokuussa. Näiden etappien jälkeen palataan taas vahvasti takaisin harrastusrintamalle. 

Sm-agilityssa ollaan molemmat isännän kanssa duunissa kesän aikana, joten mielenkiinnolla odotamme tätä tapahtumaa. Info-tilaisuus tähän suureen tapahtumaan on käyty ja tarkoitus on vielä käydä koulutusilta tähän ja sitten hommat pitäisi olla hanskassa. Itse tapahtumassa ei enää töitä harjoitella. 

Sain Romeon myös loppukesän MH-luonnekuvaukseen mukaan, joten paljon mielenkiintoisia juttuja tiedossa. 

Pojat

Mooren luonnetesti Hankasalmi 24.10.2010

Tuomarit Pasi Halme ja Pekka Orava

Toimintakyky -1 Pieni

Terävyys +1 Pieni ilman jäljelle jäävää hyökkäyshalua

Puolustushalu -1 Haluton

Taisteluhalu - 1 Pieni

Hermorakenne + 1 Hieman rauhaton

Temperamentti + 2 Kohtuullisen vilkas

Kovuus + 1 Hieman pehmeä

Luoksepäästävyys + 3 Hyväntahtoinen, luoksepäästävä, avoin

Laukauspelottomuus +++ Laukausvarma

Tulos hyväksytty, loppupisteet 93 p.

Joo, ei mitään kovin yllättävää tuloksessa, kuvaa hyvin Moorea ja ihan tyytyväinen olen saatuihin pisteisiin. 

Koira oli aika vaisu eli hyvin Mooremainen silloin jos sen mielestä paikka on kurja eikä mitään mukavaa ollut sen mielestä tiedossa. Joten se otti heti alkuun hyvin skottimaisen kannan "Tää ei oo mun juttu..." 

Moorehan ei leiki silloin jos sitä yrittää leikittää vaan silloin kun se itse tuo lelun ja haluaa leikkiä. Ei napista painamalla, kuten tuomari sanoi. Sidostesukkatyylistä menoa ei siis nähty vaan Moorea kiinnosti, kas kummaa, maan mielenkiintoiset hajut lelujen sijaan. Taisteluhalua sillä ei siis juurikaan testin mukaan ollut. 

Toimintakyky testattiin kelkalla ja pimeässä huoneessa. Kelkka pelotti ja Moore jopa haukkui sitä kovasti, mutta haisteli sitä rohkeasti sen jälkeen kun kyykistyin mörön viereen. Pimeässä huoneessa toimintakyky katosi täysin ja koira jäi nurkkaan kyyhöttämään, josta vasta kovasti houkuttelemalla sain sen tulemaan luokse. 

Puolustushalua Moorella ei ole yhtään. Tuomarin sanoin, saan kyllä ihan itse hoidella uhkaavat tilanteet, Moore ei sitä tee. Seinällä alistui tapettavaksi välittömästi... 

Kovuus oli Moorella hieman pehmeä, jota tuomari sanoi hyväksi asiaksi. Tynnyri vähän pelotti, mutta palutui siitä suhteellisen hyvin. Sateenvarjo oli Mooresta aika kamala, mutta eipä tuo tuota enää myöhemmin muistellut paikkaa ohittaessa.

Luoksepäästävyydestä tuli täydet pojot.  Ystävällinen Moore oli, selvästi toivoi pääsevänsä tilanteesta ja tästä kurjasta paikasta pois.

Laukaukset eivät odotetusti pelottaneet Moorea ja koira on siis laukausvarma. 

TÄSSÄ MOOREN LUONNETESTIVIDEO!! 

http://nonomooreromeo.kuvat.fi/kuvat/Mooren+luonnetestivideo+24.10.2010/