Talvi kiristää otettaan ja nyt ovat sitten kaikki talven tuloa toivovat marisijat saaneet viimeinkin reilusti lunta ja pakkasta.  Järvi jäätyi lopulta saaremme ympäriltä ja valitetettavasti lähes heti perään satoi jääkannen päälle paksu lumikerros, joten jäistä tuli samalla petollisen vaaralliset.

Lenkkimahdollisuudet ovat kutistuneet huomattavasti, kun metsään ei pääse runsaan lumen takia. Onneksi joku ihana saarelainen on aurannut saaren poikki kulkevan tukkitien omalla traktorillaan, joten siellä olemme viime päivinä päässeet koiria juoksuttamaan. 

Nono

Nonolle kuuluu hyvää. Lyhyitä lenkkejä Nono tekee mielellään ja tärkeäksi osaksi lenkkiä on tullut leikkiminen narupallolla. Uusi noutamisen taito, eli tuoda pallo takaisin leikittäjälle, helpottaa leikittämistä huomattavasti. Ennen Nono omi pallon, eikä antanut sitä enää pois, joten leikki on saanut nyt täysin uusia ulottuvuuksia. 

Nono on oppinut noutamaan mallioppimisen avulla. Pidän tätä jopa hämmästyttävän hyvänä tapana opettaa koiraa. Eli koirista vaan Romeolle on opetettu nouto. Moore ja Nono ovat kummatkin oppineet tuomaan esineitä Romeon tekemistä katsomalla, eikä niille ole noutoa millään tapaa opetettu. Olisi jännä kokeilla missä kaikessa tätä mallioppimista voisikaan hyödyntää. Varmaa on kuitenkin se, että koirat oppivat toisiltaan todella paljon. Niin hyvät, kun tietysti ne huonotkin asiat. 

Nonon uudesta lääkityksestä on vielä vaikea sanoa mitään. Punoittavat ihoalueet ovat parantuneet. Tosin niin kävi myös viime vuonna talven tullessa, joten vaikea sanoa, mikä johtuu lääkkeestä ja mikä taas ei. Pitkäkestoinen särkylääke on nyt siis aloitettu ja seuraillaan Nonon vointia. Ihan hyvältä vaikuttaa tällä hetkellä. 

Lihaa & luita

Ruoka maistuu koirille hyvin. Nyt jopa tavallistakin paremmin kun ilmat ovat kylmentyneet. Näin pakkasilla ja talviaikaan lisään koirien ruokaan vähän rasvaisempaa lihaa. Eli koirathan syövät pääosin Murremixin raakaruokaa >> http://murrenmurkina.com/ravintoarvot.html, kotiruokaa ja nappulaa sekä nyt "talvilisänä" mukaan tuli rasvaisempi naudanliha ja vaihtelun vuoksi, kalkkunan liha. Jossain vaiheessa haaveena olisi, että koirien ruoka koostuisi vaan ja ainoastaan Murremixistä ja kotiruoasta, mutta koska kolmen koiran syöttäminen on sen verran kallista puuhaa ja koirat syövät yllättävän paljon, on pakko ajatella välillä myös sitä, mitä edullisemmin saa.

Tänään haettiin pojille uusi luukuorma. Luut kuuluvat myös tärkeänä osana koirien päivään. Ne rentouttavat koiria, ovat hyvää ajanvietettä iltaisin ja jo pelkästään hammaskiveäkin ehkäisemään ne ovat tärkeitä. Nono on hyvä esimerkki siitä, miten luiden syönti vähentää hammaskiveä. Nonolta on kerran nuorena puhdistettu eläinlääkärissä hammaskiveä, jota oli Nonolla silloin paljon. Eläinlääkäri arveli silloin, että hammaskiveä joudutaan tältä koiralta puhdistamaan säännöllisesti suun ollessa pieni ja hammasvälien ahtaat. Toisin kuitenkin kävi. Hampaita ei ole enää sen jälkeen tarvinnut putsailla. Säännöllinen luiden syöttäminen on lähes valkaissut pikku koiran hampaat. Hyvä niin.  

Otto

Perjantai-iltaa vietettiin hyvien ystäviemme luona, ihanan Oton kotona.  Valitettavasti oma koiralauma ja dogoargentinouros Otto ovat vähän turhan haastava yhdistelmä tutustuttaa toisiinsa, joten vierailut tehdään ilman koiria. Otto on tosi symppis tyyppi ja yksi ehdottomasti hyväluontoisemmista koirista, joita olen tavannut. Pusuja ei isopäinen Otto säästele ja vieraat ihmiset ovat ihania. Hieno koira Otosta on kasvanut. Otto on nyt 2,5 vuotias. 

Maistuis ne herkut mullekin.

Tämä on mun sohva, mutta saat kyllä tulla mun viereen.

Illan ihana kainalokaveri

Täällä lisää Ottoa

http://nonomooreromeo.kuvat.fi/kuvat/Otto/

Murren murkinaa

Viimeinkin saatiin koirille taas kunnon sapuskaa pakastin täyteen.  Eli pääruokana koirat saavat jatkossa tätä:  

KANAKASVIS-MIX:  Jauhetun broilerin, sisäelimien, kasvisten ja lihaisen luumateriaalin yhdistelmä turvaa tasapainoisen ja hyvin sulavan aterian päivittäiseen ruokintaan. Lisänä saavat vaihdellen nautaa, hirveä, kalkkunaa, heppaa ym. lihoja saatavuuden mukaan. 

Aamulla tehtiin pitkä metsälenkki koirien kanssa ja huomenna sitten suunnataan holskujen näytelmäkoulutukseen Jyväskylään.  

Pari talvea sitten, Nonon kuononalus näytti tältä 

... tänään kuvattuna se on huomattavasti valkoisempi. 

Masu ja käpälät näyttivät aiemmin tältä...

...kun nykyisin ne näyttävät tältä 

Onni on valkoinen westie 

Ruokavalio taitaa olla nyt viimeinkin aika kohdillaan moniallergisella koiralla, eikä suurempaa stressiäkään Nonon elämässä pitäisi olla. Ihan tyytyväisen oloinen otus, eikä eläinlääkäriinkään ole tarvinnut aikoihin rahoja kantaa.  

Muutama lähikuva kauniilta aamulta

Nähtiin jäällä tämmönen otus. Keväinen kuva-arvoitus.  - Mikä tuo on? 

Lisää kuvia täällä 

http://nonomooreromeo.kuvat.fi/kuvat/Maaliskuinen+viikonloppu/

Viikon loma alkoi!!  

Töiden jälkeen tuuletin työasiat pois mielestä lähtemällä pitkälle jäälenkille Romeon kanssa. Moore jäi kotiin, koska viime kerran jälkeen tuli mitta täyteen näiden poikien kanssa yksin lenkkeilystä ainakin vähäksi aikaa. Poitsut menivät tuolloin tapansa mukaan vallan nätisti aina siihen asti, kunnes ohitimme toisen koiran. Ohituskin sujui vielä hyvin ja toinen koira oli jo aika kaukana menossa. Moorella nousee noissa tilanteissa aina hirmuiset kierrokset, joita se sitten purkaa lähimpänä olevaan käymällä kiinni  (Nono, kenkä, housun lahje...) ja tällä kertaa se oli Romeon takajalka.   Kiroamalla ja terävällä nykäisyllä hihnasta, Moore päästi kuitenkin heti irti. Romeo enempi säikähti tilanteesta kun suuttui, mutta pörähti sekin vastaukseksi kun kaveri kävi yllättäen kinttuun kiinni. Moore oli kovin nolo tilanteen jälkeen, mutta noita "vahinkoja" Moorella valitettavasti aina sattuu ja ovat aina ikäviä juttuja kun olen yksin liikkeellä kahden koiran kanssa... 

Mutta siis siihen lenkkiin. Romeon kanssa kävelimme järvenselän yli aina naapurikuntaan saakka, eli Muurameen, jossa kävin vanhempieni luona kahveella. Matkaa tuli vajaa kuusi kilometriä. Järvenselällä tuuli aika kovasti, mutta muuten matka oli raitapojan kanssa oikein leppoisa ja rentouttava. Kotimatka sujui mukavasti liftaamalla töistä palaavan isännän kyytiin...  

Kevään suunnitelmia...

Treenikärpänen on puraissut kevään tullen oikein kovasti.  Ensi viikolle varasin lämpimän Doggiehallin pariksi tunniksi tokoa ja agia varten. Treeniseuraksi tulee toinen raitapoita, sekä mukaan lähtevät myös Nono ja Moore. Agilitykurssin lisäksi ilmoitin meidät Romeon kanssa mukaan tokokurssillekin. 

Kevät mennään näin, eli maanantaina agiliidellään ja tiistaina tokoillaan. Sunnuntaiset porukkatreenit saavat olla tauolla tokokurssin alkamisen jälkeen, ainakin toistaiseksi kun nuo treenipäivät ovat peräkkäin...

Tarkoitus on keskittyä keväällä kunnolla agiin ja tokoon/tottikseen ja kesällä pelkästään mejään, jolloin muu treenailu jääköön vähemmälle. Katotaan sitten miten maltetaan. 

Nono

Nonolla ei mitään suurempia ongelmia ole. Pakkasilla on käyty vaan lyhyitä pissalenkkejä. Ruoka maistuu ahneelle pikku koiralle erinomaisesti  ja kävely on entisenlaista, eli aika kankeaa. Hirven luut ovat Nonosta ihan huippua ja niitä se syö lähes joka ilta innolla. 

Puhtituotteiden toimituksessa on ollut edelleen ongelmia, eikä niitä vaan ole saanut mistään. Liekköhän noita enää edes markkinoille tuleekaan? Joten meidän on siirryttävä nyt raakaruokinnan osalta Murre mixin tuotteisiin. No pääasia kuitenkin, että sapuskaa löytyy. 

Mukavata lomaa niille, joilla sellainen on! 

Raakaruoan toimittajilla on ollut pienoisia ongelmia tuotteiden saatavuudessa, mutta toivotaan että nuo ongelmat ovat jo menneen talven lumia. Ruokatilaus on taas tehty. 

Toiveena on saada

• Kana-kasvis Puhtia 48 pötköä eli pari laatikollista (1 kg/pötkö)
  Sis. Kana (myös luut), salaatti, omena, kesäkurpitsa, keräkaali, auringonkukkaöljy, kalkkunan maksa, kananmuna, parsakaali, pinaatti, merilevä, valkosipuli. 
• heppaa 10 x 1 kg/pkt 
• kalkkunaa 5 x 1 kg/pkt

Lammas jääköön pois kun se ei noille oikein maistunut. 

Lisäksi haettiin vielä muovikassillinen koirien naudanjauhelihaa Rahulan Rehusta. Eli kyllä poikien taas kelpaa, kunhan ruokatilaus tulee.  

Kirjat ja oma lauma

Dekkarien sijaan olen lueskellut viime aikoina myös paljon tuota koiratietoutta. Tuire Kaimion Koirien käyttäytyminen on luettu huolella ja ajatuksella läpi kuten myös Cesar Millanin Laumanjohtaja. 

Eikä ole onneksi vielä semmoista tunnetta, että ihan persiilleen on kaikki kouluttaminen ym. mennyt. Suodattamalla ja maalaisjärjellä ajattelemalla kummastakin teoksesta löytyy erittäin paljon hyvää asiaa. Toisaalta paljon myös niitä asioita mitä en itse allekirjoittaisi. 

Itselle jotenkin mukavana ajatuksena on tuo (Kaimion kirjasta), että murinan tarkoitus lauman sisällä on välttää vaan ja ainoastaan lauman keskinäisiä tappeluita. Murina tulisi mieltää enemmän positiivisena kuin negatiivisena asiana. Eli koira kertoo toiselle, että toivon sinun menevän muualle tai älä tule nyt tänne. Murinan tarkoitus ei ole se, että koira hyökkäisi kohta toisen päälle. Näin toki on tietenkin silloin, jos toinen koira ei varoituksesta välitä vaan tulee kohti. Esim. meillä tilanne on  Romeon ja Nonon välillä se, että Romeo murisee Nonolle jos Nono vaikka lähestyy sen nukkumapaikkaa. Nono pysähtyy aina kuullessaan murinan, alkaa haukotella, nuolla suupieliä ja usein menee maahan tai kääntyy pois. Tilanne pysyy näin aina rauhallisena. Monastihan ihminen yrittää kieltää koiralta murinan ja puuttuu tilanteeseen, mikä taas saa aikaan sen, että murina jää pois ja koira hyökkää suoraan päälle koska se ei voi/saa ennalta varoittaa toista.  

Eli noihin murinoihin en ole puuttunut vaan pyrin ajattelemaan, että koirat keskustelevat keskenään. Raja kulkee siis siinä, että jos toinen aikoo hyökätä toisen päälle, jota meillä ei onneksi ole tapahtunut. Murina riittää.  

Lauma tuntuu jotenkin nyt viimeinkin "ryhmäytyneen" ja jokaiselle on löytynyt oma paikka. Nonon tilanne on siinä mielessä hyvä koska Nonon ei tarvitse yrittää enää uhitella Romeolle. Se on selvästi ymmärtänyt jäädä Romeon alapuolella ja on itsekin tyytyväinen asemaansa. Laumajärjestys tuntuu olevan nyt hyvin selkeä. Nonosta kun ei ole oikein pomon ainesta koskaan löytynyt. Nonon ongelma on se, että se koittaa välillä olla hyvin uhkaava ja vahva, mutta sen elekieli on kuitenkin koko ajan erittäin epävarmaa. Tätä toiset eivät hyvällä katso. Moore jatkaa olemalla kiistaton johtaja itsevarmalla ja reilulla käytöksellään. Sitä ei Romeokaan ole (ainakaan vielä) vielä kertaakaan kyseenalaistanut. 

Mukava on seurata useamman koiran laumaa ja sen keskinäisiä juttuja. Koirakirjallisuus on hyvää luettavaa ja auttaa ymmärtämään noita turreja paljon enemmän, joten noita kirjoja voi kyllä suositella. Kaimion kirja auttaa ymmärtämään monelta osin koiraeläimiä ja niiden käytöstä ja erityisesti tykkäsin tuosta missä kerrotaan koirien laumakäyttäytymisestä. Cesar Millanin kirjassa Laumanjohtaja, käsitellään hyvin laumanjohtajuutta ja annetaan vinkkejä siihen kuinka itse voi olla parempi laumanjohtaja. Ajatuksena mm., että pelkästään itseä muuttamalla muutat myös koiraa ja tämän olen huomannut pitävän pelottavankin hyvin paikkansa. Laumanjohtaja-kirjassa perustellaan hyvin kaikki teoriat ja pyrkimykset kun taas esim tv-sarjassa, ne eivät tule niin selviksi. Tosin on meilläkin nuo kaikki Koirakuiskaaja DVD:t hyllyssä ja kertaalleen ne on läpi katsottu. 

Mutta ihan mielenkiintoista siis.

Jokohan tuo pakkanen olisi nyt laskenut niin, että pääsisi vihdoin koiruleiden kanssa lenkille? Ja juu. Nyt on uusi ulkoasukin blogille. 

Mitä ne syövät?

Päivitetääpä taas sitä meidän kaikkien koiran omistajien suosikkiaihetta, eli mitä ne meidän rekut oikein syövät.

Jossain alkuvaiheessa Nonon kanssa, ruokana on ollut "laadukas" (mikä on laadukasta??) nappula, joskus taas vannoin tiukasti täydellisen barffin nimeen, varsinkin kun Nonolla todettiin allergia. Barffi  ei kuitenkaan sopinut sellaisenaan hyvin herkkävatsaiselle Nonolle, joten yritysten ja erehdystenkin kautta on löydetty viimein hyvä ja toimiva "ruokavalio", joka sopii meidän kaikille koirille hyvin ja jota tuskin tulee tästä juurikaan muunneltua.

Laatua?

Tosin nappulamerkkiä vaihdellaan jatkossakin yrittäen kuitenkin pysyä "laadukkaimmissa" merkeissä kuten Acana, Canidae ja Nonolle aina oma ruoka, joka huomioi Nonon allergian. "Laadukas" koiranruoka on aika hauska käsite, enkä oikein jaksa uskoa siihen, että jokin laadukkaana pidetty merkki on erityisesti toista parempi tai jopa erinomainen, joskaan ei välttämättä mikään huonokaan ruoka. Ruoka kun ei voi olla parempaa kuin se, minkälaisista perusaineista se ruoka valmistetaan. Ainesosat ovat aina mainittu pussin kyljessä. Pussit, joita nykyään ostan ovat pieniä, koska nappulankulutus on nykyään niin vähäistä.

Olisiko tämä ruokinta sitten nimeltään jonkinlainen sekaruoka vaiko puolibarffaus vai mikä?

Koirien ruoasta pääosa on raakaruokaa (n. 85 %), loput ovat kotiruokaa ja kuivamuonaa. Kaikilla kolmella koiralla on hyvät turkit ja ovat muutenkin ns. hyvässä lihassa. Tärkeimpänä osana koirien hyvinvointia ajatellen pidän sitä miten koirat ylipäätään voivat ja miten ne jaksavat ja haluavat esim. liikkua, eli kuinka energisiä ne ovat. Eläinlääkärit ja näyttelytuomarit ovat kiinnittäneet huomiota koirien hyviin lihaksiin, joka on mielestäni seurausta koirien liikunnan määrästä, mutta myös osittain ruokavaliosta tulevaa. Koirat voivat hyvin, ruoka maistuu, ulostemäärät ja koostumus ovat ihan ok, joten näin meillä mennään.

Raakaruoka, jota meillä syödään

• Kana-kasvis Puhti; (lihat raakana) sis. kana, (myös luut), salaatti, omena, kesäkurpitsa, keräkaali, auringonkukkaöljy, kalkkunan maksa, kananmuna, parsakaali, pinaatti, merilevä, valkosipuli (pääruoka, menee kaikille ja sopii myös Nonolle, samana päivänä usein lisänä riistaherkkua tms. lihaa)
• 2 x viikossa (keskiviikko & lauantai) koirien nautajauheliha, johon vähintään kerran viikossa lisätään kananmuna kuorineen
• kanankaulat muodostavat usein koirien ilta-aterian
• Oscar- pakastetuotteet; riistaherkku; sis. raakapakastettua suomalaista naudanlihaa, -elimiä ja riistaa sekä naudanmahalaukku
• Luut; raakana
• mahdollisesti muitakin lihoja vaihdellen saatavuuden mukaan kuten; hirvi, ankka, heppa, peura ym.

Muu ruoka

• Kotiruoka; kaikki mitä ihmisten lautasilta jää, jos ei ole kovin mausteista
• Nonolle oma allergianappula täydentämään raaka-ruokaa eli käytössä nyt; First Choicen Adult Maintenance All Breeds; kana-riisi formula herkille koirille
• Kuivamuonana tällä hetkellä James Wellbeloved ruoka; Duck & Rice kibble Adult sekä vaihdellen saman merkkisen Turkey with rice Adultin kanssa. Romeolle on jäänyt vielä syömätöntä pentunappulaa, jota sitäkin heittelen muun ruoan sekaan (First Choicen Puppy Growth Small and medium Breeds)  
• Koulutusnameina toimivat keitetty naudan/siansydän tai -kieli ja marketista saatavat Frolic-nappulat

Raakaruoka vastaan kuivamuona?

Olen huomannut, että meillä koirat pysyvät hoikempina kun syövät raakaruokaa, kun taas nappulalla ne lihovat helpommin. Raakaruoka on koirille selvästi maistuvampaa ja syövät sitä paremmin kuin nappulaa. Toisaalta nappula on kiva antaa, kun on kiire eikä ole muistanut ottaa ruokaa sulamaan pakkasesta riittävän ajoissa. Raakaruokinnassa pakastimen pitää olla mahdollisimman ISO. Ennen meidän pakastimesta löytyi vaan marjoja ja pullaa. Nyt siellä on vaan lähinnä raakoja lihoja, luita, hirvensorkkia, verta.... Ei tarvitse enää marjaan lähteä.  

Aina kuitenkin mielenkiintoinen aihe tämä koirien ruokinta.

Lumi sulaa vauhdilla - Jeee!

Tänään tehtiin lyhyt lenkki eli käytettiin pojat myyräjahdissa mummolan pellolla, jossa lumi oli jo saanut kyytiä! Pojat olivat aika innoissaan vaikka myyrät saivatkin jatkaa eloaan ihan rauhassa...

Ette usko miten oli mukava pyöriä!

Myyränkoloja tutkimassa