Romeon pennut ovat neljäviikkoisia ja kasvavat kovaa vauhtia. Pentujen painot ovat lähes tasaantuneet ja pennut painavat nyt 2,6 kg ja 2,5 kg.
Pennut pääsivät tänään ensimmäistä kertaa ulkoilemaan...
Rauha
Wellus
Djenna-äiti tukena
Copyright Marijke de Greef
Tänään oltiin hakutreeneissä.
Moore oli superhakukoira, joka sai tänään paljon kehuja hakuporukalta. Kolme maalimiestä, kaksi valmiina piiloissa. Suorat ja hyvät pistot ja ukot löytyivät.
Lumi on sulanut ja sunlanmaan lajit ovat pyörähtäneet todenteolla käyntiin. Jäätkin ovat järvestä jo lähes kokonaan lähteneet ja näky on vaan yhtä hieno joka vuosi. Selät lainehtivat taas. Nämä ovat ehdottomasti näitä saarella asumisen hienouksia.
Viime aikoina ollaan hakuiltu metsässä holskuporukassa Romeon ja Mooren kanssa, sekä tehty esineruutua Romeolle.
Tässä Mooren hakutreenit
Nonon kuulumiset
Viimen viikonloppuna trimmasin Nonon takapihalla. Aurinko lämmitti mukavasti ja reipas tuuli vei karvat niitä tarvitseville. Karvaa lähti kun samojedista ikään, mutta saavatpahan tintin poikaset tänä vuonna lämpimän pesän. Täytynee ottaa Nonosta kuva, vaikka ei siitä kovin hieno tullut. Karva kuitenkin irtosi hyvin ja Nono pötkötteli trimmipöydällä tyytyväisen näköisenä.
Trimmistä puheen ollen, Moore matkaa kesäkuun alussa Lavinia-skotin kanssa kasvattajansa Wellun luo Helsinkiin trimmattavaksi, joten sieltä on odotettavissa kyllä varsin komia poika takaisin.
Tein Nonon kanssa tänään pienen metsälenkin ja kävely oli jotenkin hyvin huonoa. En tiedä oliko sitten ilma vaan niin kostea sateen jäljiltä, että lihakset olivat kylmät ja kankeat. Jalat tulivat vähän miten sattuu perässä ja kävely oli aika oudon näköistä takapään viskomista. Useita kertoja Nono pysähteli, katsoi minua ja käännyin aina näissä kohdin takaisinpäin...
Kadulla Nono ei selvästi halunnun kävellä ollenkaan, mutta kotiinkaan Nono ei halunnut tulla. Veti lähimetsään, joten menimme sinne. Siellä Nono piristyi ja alkoi pyöriä kanervissa. Vaikka jalat eivät kunnolla toimikaan, niin nenussa ei ole mitään vikaa. Heittelin frolickeja maahan ja Nono sai etsiä niitä kanervien seasta.
Vähän surullinen olo Nonon puolesta... mihin se aika onkaan vierähtänyt? Pienestä koirasta on selvästi tullut vanha ja raihnainen. Toivottavasti sillä ei olisi kipuja. Kipulääkettä Nono saa pitkävaikutteisena, mutta heikkoa on meno, ei voi mitään.
Kotia kävely sujui jo sitten vähän paremmin metsäseikkailun jälkeen ja kävely muistutti jo vähän normaalimpaa menoa. Iho tuntuu alkaneen taas vähän punoittamaan masun alta.
Luonnetesti
Ensi viikonloppuna on Romeolla luonnetesti. Olen luonnetestissä töissä sunnuntain ja Romeo testataan lauantaina. Vähän jännittää miten pojan käy ja tuleeko testissä mitään yllätyksiä. Muuten odotan mielenkiintoista luonnetestiä, kun rotuja on aina silkkiterrieristä whippettiin...
Tänään käytiin tsekkaamassa luonnetestipaikka ja tehtiin Romeolle metsätysmajan pihassa lyhyttreeni kapulalla noutoa ja otettiin muutamia ilmaisuharjoituksia. Leikihän poika samalla tavalla sitten viikonkin päästä.
Videoita videoiden perään...
Jos joku ihmettelee mistä näitä videoita satelee niin johtuu ihan siitä, että videokuvaaminen on nykyään jo lähes ihan liian helppoa. Kaikki viime aikoina otetut videot ovat kuvattu Nokian Lumia-puhelimella, joten sillä niitä riittää. Puhelin kun on yleensä aina käden ulottuvilla.
Kameroita ei ole ollut viime aikoina mukana treeneissä ollenkaan, mutta eiköhän tässä joku päivä innostuta taas kuvaamaankin...
Viime viikonlopun hakutreenejen jälkeen Romeo tapasi ekaa kertaa treenikaverin Tara-pennun. Eka kerta kun Romeo leikki pentukoiran (Tara on 5 kk) kanssa ja ihana oli huomata, että Romeon mielessäkin pentu on pentu, jolla on pennun oikeudet, eli se saa hyppiä päälle ja repiä karvoista.
Tässä video aiheesta
ja kuva
^Taran ilmaveivi...
Erivärisiä holskuja; Pinja, Tara ja Romeo
Pennut
Romeon pennut ovat jo neljäviikkoisia ja ovat muuttaneet pentulaatikosta jo vähän suurempaan häkkiin. Yhä useammin sisarukset leikkivät saamillaan leluilla, tai kiusaavat äitään, joten hauskaa seurattavaa riittää iltaisin webbikamerassa.
Welluksen omistajan kanssa on pidetty yhteyttä fb:ssä ja kuvia Welluksesta on odotettavissa sittenkin kun Wellus-poika lähtee maailmalle ja pääsee omaan laumaansa. Tapaaminenkin jatkossa on ihan mahdollista. Tamar kun on vieraillut aikaisemminkin useasti Suomessa ja mielellään näkisi Romeon "livenä".
Kevät on jo pitkällä ja rapa roiskuu lenkkeillessä... tämä on sitä aikaa vuodesta, että 12 kuratassua tuntuu aika paljolta. Lattioilla on aina enemmän tai vähemmän hiekkaa, varsinkin koirien makuupaikkojen ympärillä, vaikka likaisimmat otukset pääsevätkin (lue joutuvat) suihkuun aina lenkin jälkeen... Risuja ja kaiken kokoisia oksia kantautuu varsinkin Mooren mukana metsästä aina kotiin asti. Imuri laulaa monta kertaa viikossa ja siltikin vieraille täytyy nolona selitellä, että tämä kevät nyt vaan on aina tämmöistä koiraperheessä...
Koirat (Nono ja Moore) ovat myös hävyttömän epäsiistin näköisiä pitkissä turkeissaan, joten kuviakaan ei ole luvassa ennen kun tuohon tulee muutos. Mielessä on ollut, että josko tuon Mooren mahanalusen vetäisi koneella ihan lyhyeksi, niin loppuisi noiden kirottujen takkujen jatkuva setviminen. Sitä ennen Moorea odottaa fairy-pesu...
Mutta mitäpä meille muuta? Arki rullaa töitä tehden, perheen kanssa puuhastellessa ja lähinnä isomman koiran harrastuksissa juosten. Nonolle ja Moorelle ei kuulu mitään sen kummempaa. Kummatkin voivat hyvin, eikä Nononkaan terveys tunnu entisestään huonontuneen. Pitkävaikuitteisella kipulääkkeellä mennään.
Nonolla on ollut kevättä rinnassa kun naapurin äksyllä ikäloppu Donnalla (cottoni-mix) on ollut juoksut. (Oiskohan nuo jo viimeiset jo noin iäkkäällä koiralla!?) Nono ja Donna kun ovat aina olleet hyvä ystäviä. Muutamana päivänä ruoka on jäänyt Nonolta kuppiin ja luutkin syömättä, kun on pitänyt vöyhöttää... kyllä vanha poika tietää.
Moore on ollut Roosan reippaana juoksukaverina iltaisin ja yhdessä ovat tehneet useamman kilometrin juoksulenkkejä. Hyvin kuulemma Moore jaksaa juosta koko lenkin. Muuten Moore lenkkeilee ison koiran kanssa samat lenkit, eli melkoinen sisupussi tuo skotti.
Romeon pennut ovat kasvaneet kovasti ja niitä on katsottu joka ilta pentulaatikkoon sijoitetun webbikameran kautta. Wellus-poika on ottanut Rauha-tytön kasvussa jo lähes kiinni ja näyttää jo vankalta pojalta. Kummallakin pennulla on siis jo koti tiedossa. Isä ja tytär tapaavat kesällä toisensa Katian luona. Ihanaa päästä tapaamaan Rauhaa livenä.
Menoja
Harmittavaa kyllä, kaikki kevään mejäkokeet sattuvat samoille päiville muiden sovittujen menojen kanssa, joten mejäkoetilanne näyttää jopa pikkuisen huolestuttavalta. Täytyy toivoa, että loppukesästä olisi enemmän aikaa mejäillä ja toivottavasti päästäisiin myös kokeisiin... No onneksi yksi oma mejäkoe on loppukesästä, jotta ainakin sinne päästään, jos ei muuten tärppää. Kokeita on tänä vuonna viime vuotista vähemmän ja kokeet ovat pienempiä, joten niihin pääsy on varmasti viime vuotta vaikeampaa. Taitaa olla ensimmäinen kevät moneen vuoteen kun yhtään ilmoa ei ole kokeisiin vetämässä.
Mejärinkulaisten treenitkin piti perua lumitilanteen vuoksi, koska metsässä olisi päässyt eteenpäin paremmin suksilla kuin kävellen. Onneksi se kesä kuitenkin sieltä tulee. Ihan varmasti.
Tarkoitus on katsoa nyt kuitenkin ensin Romeon tilanne "loppuun", eli toivottavasti saadaan jostakin kesän näyttelyistä se viimeinen muotovalion arvoon vaadittava serti ja saadaan luonnetesti kunnialla läpi toukokuussa. Näiden etappien jälkeen palataan taas vahvasti takaisin harrastusrintamalle.
Sm-agilityssa ollaan molemmat isännän kanssa duunissa kesän aikana, joten mielenkiinnolla odotamme tätä tapahtumaa. Info-tilaisuus tähän suureen tapahtumaan on käyty ja tarkoitus on vielä käydä koulutusilta tähän ja sitten hommat pitäisi olla hanskassa. Itse tapahtumassa ei enää töitä harjoitella.
Sain Romeon myös loppukesän MH-luonnekuvaukseen mukaan, joten paljon mielenkiintoisia juttuja tiedossa.
Mukava aurinkoinen päivä, joka meni koiria ja kameraa ulkoiluttaessa.
Jälleen kerran yritettiin saada Romeosta sitä ns. täydellistä seisomakuvaa. Tässä nyt sitten päivän kuvasaalista. Vaikea sanoa mikä seisomakuvista on sitten se paras, mutta tässä näitä, jotka eniten miellyttivät..
Kylläpä aika rientääkin vauhdilla ja kevättä kohti mennään. Pentujen syntymäänkään ei ole enää kauan! Djennasta sen verran, että Djenna syö ja nukkuu ja kasvaa yhä suuremmaksi. Masu alkaa olla jo melkoisen iso. Toivotaan, että kaikki sujuu yhtä hyvin kun tähänkin asti ja saamme kuulla pian hyviä uutisia Hollannista.
Meille ei kuulu sen kummempia. Töitä ja arkista kiirettä, kuten tähänkin asti. Nonolla on jälleen korvatulehdus (sadasmiljoonas varmaan...) ja lääkitys nyt siis siihen.
Mejä
Skotlanninterrierikerho muisti meitä viime lehdessä kunniamaininnalla, vaikka viime kesä ei kummonen mejätulosten puolesta ollutkaan... Kiitos siitä.
Viikonloppuna kokoonnutaan mejäporukan kanssa Jyväskyläläiseen ravintolaan viettämään iltaa ja samalla punomaan kevään uusia kuvioita mejän osalta. Vähän motivaatio mejään hakee yhä nousuaan, mutta ehkä se sitä mukaan kasvaa, kun lumen pinta laskee... Tottahan mejällä on aina suuri paikka sydämessämme, se nyt on selvä sanomattakin. Onhan se myös isännän ja minun yhteinen mukava harrastus ja mejäporukasta on tullut vuosien varrella todella paljon hyviä ystäviä, joiden kanssa tulee vietettyä paljon aikaa. Jopa ehkä enemmän kuin omien sukulaisten. Vähän on ollut myös mielessä josko uskaltaisi joskus lähteä tuonne naapurimaan puolelle hakemaan uusia mejähaasteita...
Lauantaiksi lupauduin töihin Jatin kisoihin, jotta osa tarvittavasta kisatyövelvoitteesta tulee tehtyä. Jatin jäsenenä pitää olla kaksi kokonaista työpäivää vuoden aikana töissä, jotta kisatyövelvoite tulee suoritettua. Tekemällä työllä saa alennusta jäsenmaksuista ja on etusijalla ensi vuoden treeniryhmiin. Toinen työpäivä tulee tehtyä sitten SM-agilityssa, jonka seuramme järjestää ensi kesänä!
Tulevaa
Agia ja hakua jatketaan kesänkin aikana ja tarkoitus on käydä jokunen koiranäyttely Romeon kanssa kevään ja kesän aikana. Näyttelyt eivät hirveästi jaksa innostaa, mutta toki se yksi serti täytyy yrittää vielä hakea. Jämsään ilmoitin jo meidät. (Kuulin, että ei olisi kannattanut. Tuomari on kuulemma ihan tooo-si tiukka täti.) Katia pyysi laittamaan Romeon tuloksia myös vuoden näyttelyholsku-kisaan. Ei olisi tullut mieleenkään, että Romeon tulokset riittäisivät johonkin tuommoseen kisaan edes osallistumaan... Onhan Romeolla kuitenkin sitten loppujen lopuksi aika paljon hyviä tuloksia huomioiden se, ettei me kovin monessa näyttelyssä olla käyty... 2 x ROP, 2 x SERT, 2 x PU1, 1 x PU2, 3 x SA, Varaserti, 4 x ERi, joista yksi erikoisnäyttelystä ja erikoistuomarilta.
Romeon terveyttä tutkitaan kevään aikana lisää. Tiedossa on kevään kuluessa kilpparitesti ja kuvautan myös Romeon silmät. Luonnetesti on toukokuussa, joten näistä saamieni tietojen pohjalta teen jatkosuunnitelmia Romeon osalta.
Eilen ilmestyi uusin Holsku-lehti ja tutun näköinen rekku siellä kannessa porhalsi...
Lomaviikko hujahti vauhdilla ja nyt alkaa jo olla melkoisen keväinen fiiliskin! Hanki kantaa aamuisin ja varsinkin Moorella on ollut mukavaa kun Romeota upottaa ja Moore saa mukavasti tasoitusta juostessa.
Lomaviikon paras uutinen oli Djennan raskaus, jota nyt seuraamme mielenkiinnolla ja toivomme, että huhtikuun alussa olisi tästä jotakin mukavaa uutisoitavaa. Kotisivuille olen tehnyt erinäisiä päivityksiä mm. Uutiset-sivulle ja Romeo-sivulle, joten menkäätte kurkkimaan.
Lomapäivät ovat menneet nopeasti ulkoillessa ja harrastusten parissa. Romeon kanssa saimme treenipaikan Jyväskylän Agilityseurasta ja se tietää sitä, että maanantaisin jatkossa on agilitytreenit. Rallitokokurssin jouduin valitettavasti meidän osalta perumaan. Aika ei vaan riitä ihan kaikkeen ja lepopäiviäkin tulee olla.
Nonon olen saanut loman aikana trimmattua. TAAS! Nonon iho on nyt hyvä, eikä kutinoita ole, kuten ei muulloinkaan tähän aikaan vuodesta. Atopica-lääke on tauolla. Tämä vuodenaika on Nonolle se kaikkein paras kutinoiden osalta ja pikku koira on elämäänsä suhteellisen tyytyväinen.
Yskä?
Moore yski tänään ja olin aivan varma, että nyt se on sitten rantautunut meillekin. Nimittäin kennelyskä. Yskän puuska meni kuitenkin ohi, eikä Moorea ole enää yskittänyt. Toivotaan parasta, ettei tauti tule. Kennelyskää on nyt todella paljon liikkeellä Jyväskylän ympäristössä ja monen tutun koiralla se on. Romeo kävi perjantaina eläinlääkärissä saamassa kennelyskärokotteen 3-vuotistarkastuksen yhteydessä. Terve koira ja painoa oli reilu 26 kiloa. Vähän Romeo saa jopa lihoa, on nyt niin hoikassa kunnossa. Johtuu siitä, että astumisen aikaan ja sen jälkeen jäi muutama ruokailu väliin naapurin juoksuisen nartun takia. Onneksi ruokahalu on kuitenkin jo tullut takaisin.
Tässä muutama, mielestäni aika onnistuneita naamakuvia Mooresta ja Romeosta.
Alakuva: Ja jotta totuus ei unohtuisi!!
Hanna Helmisen toko/tottiskoulutuspäivä
Tuo ylläoleva kuva johdattaa meidät hyvin tähän seuraavaan. Tänään oli Hannan toko/tottiskoulutus hollanninpaimenkoirille. Täällä kuvia tapahtumasta:
Lunta on ollut tänäkin talvena ihan kiitettävästi ja saa käyttää jo mielikuvitusta siihen missä käydään lenkillä, ettei aina tarvitsisi samoja tylsiä tien reunoja kulkea. Metsässä ja jäällä kun uppoaa lumeen ja jäällä on paljon vettä!
Romeon kanssa ollaan liikuttu metsässä, jossa se vielä pitkäjalkaisena pääsee liikkumaan, toisin kun nuo tappijalkaterrierit.
Koirauimalassa
Eilen käytiin holskuporukalla Jyväskylän Koirasportissa uittamassa koiria. Tämä oli meidän koirien toinen uintikerta kyseisessä paikassa. Moore ei siis ui, koska uiminen ei sille sovi. Kuinka moni muuten edes tietää, että skotit saattavat hukkua, eivätkä kaikki skotit edes kykene uimaan? Tämä johtuu skotin pään mallista ja siitä, että uidessaan koira joutuu kallistamaan isoa päätään voimakkaasti ylöspäin ja tämä haittaa koiran hengitystä. Moore osaa kuitenkin uida, (putosi laiturilta) mutta uiminen ahdistaa sitä voimakkaasti, joten Moorea ei tulla koskaan uimisella kiusaamaan. Muita koiria kyllä.
Nono ui altaassa aika rennosti neljä kierrosta ja käytti hyvin takajalkojaan uidessa. Viime kertaisen uimisen jälkeen Nono oli kovasti väsynyt, mikä on vaan hyvä juttu, jos koiralla ei tule noin muutoin jumeja tms. Uiminen on Nonolle parasta liikuntaa ja sopii sille hyvin. Heikkoihin takajalkojen lihaksiin saadaan toivottavasti vähän voimia uimaharjoittelun myötä.
Romeolle ensimmäinen kierros altaassa oli aikamoista räpeltämistä. Altaaseen meno ja kastautuminen jännitti kovasti. Romeo pärski alkuun kovasti vettä ja takajalatkin laahasivat käyttökelvottomina perässä... Onneksi oli kuitenkin liivit, ettei poika ihan uponnut. Lelun kanssa uidessa rentoutui selvästi ja uskaltautui jopa rampilta itse uimaan vain pienellä houkuttelulla.
Tässä pienet pätkät koirien uinnista. Ensin Nono.
ja sitten urhea Romeo.
Viikonloppuisin harrastetaan
Viikonloput ovat menneet holskuporukan kanssa treenatessa hakua ja tottista. Viime viikonloppuna Moorekin oli mukana hakuilemassa runsaasta lumesta huolimatta.
Vähän olivat Mooren taidot ruosteessa pitkän tauon jälkeen, mutta kun videolla näkyvät alkupyörähdykset oli suoritettu, maalimies löytyi hienosti. Moore sai taas osakseen paljon ihailua hakuporukalta ja tarkoitus on ottaa se hakuilemaan jatkossakin, kunhan lumet vähän sulavat.
Mooren menoa
Tänään alkoi sitten koko meidän porukalla viikon loma, joten ihan mukavilla fiiliksillä mennään!
Viikonloppu meni täysin koiraharrastuksille. Lauantaina oli hollanninpaimenkoirien hakuharjoitukset Laukaan suunnalla. Ne alkoivat kello 12 ja kotona oltiin neljän jälkeen. Kun on mukavaa, ajan kulua ei näemmä edes huomaa. Tänään jatkettiin treenejä holskutottiksilla, joissa vierähti tunti jos toinenkin. Onpa ainakin tullut viikonlopun aikana oltua paljon ulkona. Kivaa kun pakkaset viimein vähän hellittivät.
Lumikengät
Sain treenikaverilta kokeiltavaksi kahdet erilaiset lumikengät. En ole koskaan aiemmin sellaisilla kävellyt ja tarkoitus olisi ostaa sellaiset jossain vaiheessa itselle, jos ne noin muutoin miellyttävät jalassa. Täytyypä käydä heittämässä noilla lenkki ensi viikon aikana.
Hipun synttäripäivä
Hippu-hamsteri täytti tänään vuoden. Roosa teki Hipulle asiaankuuluvasti hienon täytekakun. Kakun pohjana on persikkapilttisosetta. Päällinen on koristeltu viinirypäleen puolikkaalla ja reunoilla kiertää Hipun suurta herkkua, eli auringonkukan siemeniä... Voin vakuuttaa, että kakku maistui oikein hyvin päivänsankarille, eikä keski-ikäkään tunnu vielä missään.
Kolme maalimiestä, kaksi valmiina piiloissa. Suorat ja hyvät pistot ja ukot löytyivät. 
Karva kuitenkin irtosi hyvin ja Nono pötkötteli trimmipöydällä tyytyväisen näköisenä. 
Onneksi se kesä kuitenkin sieltä tulee. Ihan varmasti. 
