Metsät, rannat, pellot...

Kaunis syksy on saanut meidän lauman ulkoilemaan paljon luonnossa.

Metsät, autiorannat ja pellot kuuluvat suosikki-lenkkimaastoihin. Kolmen koiran kanssa on jotenkin mukavampi etsiä maastoja, joissa koirat saavat olla vapaana, eikä vastaantulijoistakaan ole harmia. Hihnojen kanssa on jotenkin tylsää liikkua, vaikka aika kivasti lauma niissäkin kulkee...  

...tältä meno näyttää hihnassa.

Oma mieli lepää ja rentoutuu, kun saa liikkua syksyisessä luonnossa ja katsella koirien iloa ja vapauden riemua.

Moore on palannut mukavasti mejäkauden jälkeen "ruotuun", eikä sen vapaana pitämisessä ole ollut ongelmia. Hajut eivät nyt niin "vie" sitä mukanaan, ja paljon apua on myös hyvästä "häiriökoirasta" Romeosta. Kun Moore jää liian pitkään haistelemaan jotakin oikein hyvää hajua, rientää Romeo katsomaan missä Moore viipyy, ja sekoittaa hyvin Mooren liian keskittyneen jäljen haistelun. Oikea Paimen siis tuo Romeo.  

Palloilua

Romeon kanssa heitellään paljon palloa harjoitellen samalla noutoa. Hyvin sujuu, jos Romeo vaan ehtii pallolle ennen terriereitä. Nono on innostunut myös valtavasti palloleikeistä. Nono ryntää pallolle niin lujaa kun ikinä pääsee, mutta ei tuo sitä, vaan vie sen piiloon, jossa vahtii sitä Romeolta. "Tää on mun, tätä et vie...".

Moorekin noutaa... Lähes. Moore oppi oman noutonsa Romeota katsoen ja teki siitä sitten itselleen paremmin sopivan version. Se on ihan yli suloinen, kun se säntää täysiä pallon perään, nostaa pallon suuhun ja pudottaa pallon siihen missä se olikin, sitten täysiä minun luo, istuminen ja silmiin tuijotus, "anna mamma palkka, olen tosi taitava!". Ja minähän annan... Eli mitäpä siihen muuta, että kukin tyylillään.

Kamera ulkoilee kanssamme yhtä ahkerasti kun aiemminkin, ja lisää syksyisiä kuvia voi käydä katselemassa osoitteessa;

 http://s130.photobucket.com/albums/p272/annemari_2007/ 

Kumpi ehtii ensin saamaan pallon...?

Tää on mun...