Ensimmäisenä kun heräsin ja katsoin pihalle, taisi päästä muutama kirosana.

Ulkona oli satanut 10 senttiä lunta! Ei siinä muuten mitään, mutta kun eilen olimme tehneet metsään kovalla työllä kaksi verijälkeä ja ne odottivat metsässä ajamista. Jäljet oli kuitenkin pakko käydä purkamassa, joten päätimme kokeilla niiden ajamista, vaikka järkevältä se ei tuntunutkaan.

Autoilu lumisella metsäautotiellä ei ollut herkkua, joten pitkä matka piti tarpoa lumihangessa. Koirilla oli kuitenkin mukavaa...

Merkkinauhat eivät näkyneet enää, koska puiden oksilla oli niin paljon lunta ja jälkien alun löytäminen oli hieman työlästä. Kumpikin koira sai itse hakea jälkien alut ja taitavasti ne ne löysivätkin...

Näytin Romeollekin alkuun väärää alkumakausta, kun luulin tietäväni oikean kohdan, Romeolle se ei kelvannut vaan se kaivoi minulle oikean lumen alta.  Myös makaukset Romeo merkkasi erinomaisesti kaivamalla ne esiin lumen alta...

Kumpikin koira teki elämänsä jäljestyksen äärimmäisissä olosuhteissa ja näytti kuinka taitavia ja sitkeitä jäljestäjiä ne molemmat ovat. Ihan uskomattomia otuksia. 

Varsinkin tappijalkaisen Mooren sisua ja päättäväisyyttä täytyy suunnattomasti ihailla. Moorella oli täysi työ tarpoa jäljen alkuun lumisella tiellä. Eilen aika simppeliltä tuntunut hakkuuaukko oli tänään lumen alla ja Moorelle jopa turhankin haastava.

Mejän viehätystä oli tänään alkuun aika vaikea tavoittaa, mutta jäljestämisen jälkeinen tunnelma oli ihan mieletön. Mahtavat koirat ja kyllä mejä on ihan huippu laji.

Tähän on mukava kausi päättää.

Romeon jäljestä täällä lisää

http://nonomooreromeo.blogspot.com/2010/10/mejaa-varsinaisissa-aariolosuhteissa.html

VIDEOT  treeneistä !!  

http://nonomooreromeo.kuvat.fi/kuvat/Mej%E4harjoituksia+Romeon+ja+Mooren+kanssa/