Kaikki hyvä loppuu aikanaan... myös loma.

Kertoisikohan työpaikalla olleensa Karibialla viikon?   Sen verran väriä on tullut naamaan tuolla Päijänteellä liikkuessa. 

Upea ja rentouttava lomaviikko lähes takana. Ei ollut liikaa lomasuunnitelmia, eikä muitakaan menoja tälle viikolle. Tarkoitus oli vaan pysähtyä ja levätä kiireisen arjen ja talven keskellä. Lähinnä vaan mukavaa yhdessäoloa ja paljon ulkoilua. Tätä "tapaa" voi ehdottomasti suositella.  

Kohteeseen vai kotiin?

Joskus aina mietitään lähtöä jonnekin lomamatkalle ilman koiria. Toisaalta emme ole ns. etelän ihmisiä, aurinkorannat eivät ole meidän juttu. Tosin jonnekin Karibialle voisi joskus elämänsä aikana matkata tai vastaavasti Irlantiin tai jonnekin Englannin maaseudulle... sinne missä paska haisee. 

Koirien hoito on vaan aika ongelmallista, joten siihen se viimeistään tyssää tuo lähdön suunnittelu... ja siihen, että minulla on myöskin aika paha lentopelko. Olen lennellyt aikoinaan aika paljonkin, mutta viimeinen lento Marokkoon oli vähän liian "tapahtumarikas" minulle. Ei auta tähän vaikka terapeuttikin asuu saman katon alla.  

Terriereiden hoitoon saaminen vielä onnistuisi suhteellisen helposti, mutta Romeon kanssa pitäisi olla jo vähän osaavampi ihminen ja sen hoitoon jättäminenkään ei tunnu oikein hyvältä. Koirahoitoloista olen kuullut aika usein huonoja kokemuksia, tosin hyviäkin paikkoja varmaan nykyisellään jo on.

No, onneksi on oma matkailuauto, olen täysin Lapin hullu ja pohjoismaissa matkailu on vieläpä erityisen mukavaa ja turretkin pääsevät mukaan, joten meneehän tämä näinkin. Suomi on kuitenkin eri vuoden aikoineen kerrassaan upea maa elää ja asua. Varsinkin näin keväisin tuntuu varsin hienolta, kun pitkä, kylmä ja uuvuttava talvi on viimein lähes selätetty. Kyllä se kesä sieltä taas tulee. 

Pieni koira, suuri sielu. Mun pieni munakoira. - Nono 

Ja nämä ne jaksavat riehua... 

Joitakin uusia kuvia viikon varrelta olen lisännyt tänne

http://nonomooreromeo.kuvat.fi/kuvat/Talvilomaviikko+2011/