Pitkästyttyäni sairasteluun ja kirjan lukuun, rassasin blogillekin uuden ulkoasun... Olen innostunut kovasti leikkimään tuolla kuvankäsittelyohjelmalla. 

Sairastaminen jatkuu yhä... sairastetaan nyt sitten pidemmän kautta kun on kerran aloitettu. Huoh...  Loppuviikon olen pois töistä. Eilen oli jo lähellä, etten vajoa epätoivoon. Tiistaina piti tulla Romeolle hieroja näyttelyä varten, mutta hänen auto hajosi, joten koira jäi hieromatta. (Tosin ei Romeossa mitään isompaa ongelmaa ollut  viimekään kerralla. Erikan mukaan kannattaa juoksuttaa koira hyvin ennen kehään menoa, jotta lihakset lämpenevät hyvin ja liikkuminen on parempaa.) Mejäkokeisiin ei mahduta tai ollaan niin ja niin monennella varasijalla... En ehdi harjoituttaa koiraa tulevaa viikonlopun näyttelyä varten oikeestaan ollenkaan... ja sitten vielä pienoinen jännitys päällä. Mitä jos Romeo ei tykkääkään noista miestuomareista jotka sitä viikonloppuna tulevat ronkkimaan...  ? Auts. Täytyisi päästä vissiin omaa päätä tuulettamaan välillä. Katsotaan mikä on tulevan viikonlopun saldo ja sen perusteella mietitään sitten nuo näyttelyt ja niiden jatko. Koiralla on nyt kohtuu hyvä turkki ja se on oikeesti aikuinen, joten jos se vielä persehtii tms. niin sitten jätetään näyttelyt suosiolla niille, jotka siellä paremmin viihtyvät. Ainakaan ennen ensi kevättä me tuskin minnekään näytelmiin edes mentäisiin. 

Mejää

Ilta toi mukavia ja toivottuja uutisia. Kaksi kutsua mejäkokeisiin! Eli Romeo aloittaa kautensa 23.5. iltakokeessa ja heti seuraavana viikonloppuna mennään noutajien kokeeseen Korpilahdelle! Moore odottaa sopivaa koetta, eli etusijalla toistaiseksi kokeisiin on Romeo. Ehdottomasti haluan kuitenkin nauttia tänäkin kesänä Mooren menosta mejässä. Katsellaan nyt koe kerrallaan kumpiko kokeeseen menee. 

AGIA

Tänä aamuna vielä tuli tieto, että Romeolle ja minulle on paikka Muuramessa agilitykurssilla.  Vähän ongelmaa aiheuttaa se, että meistä ei oikein kukaan osaa sanoa olemmeko me aloittelijoita vai emme. Takana on käytynä Ulla Kaukosen hyppytekniikkakurssi, henga-agia sekä kymmenen kerran agilityn jatkokurssi Doggiehallilla, jossa keskityttiin täysin ohjaamisharjoitteluun. Esteinä tuolla käytettiin vain aitoja, putkea ja keppejä. Eli toisin sanoen me ei olla tehty keinua, puomia eikä muitakaan kontaktiesteitä. Joten nyt mietitään sitä kuulummeko me aloittelijoihin ryhmään, joka on suunnattu taas ihan vasta-alkajille vai jatkokurssille, jossa kaikki esteet tulisi olla jo tutut ja koirakko on valmis suorittamaan rataa. Mielenkiinnolla odotamme päätöstä.