Viikonloppu on aherrettu Keski-Suomen Mäyräkoirakerhon järjestämässä Toivakan mejäkokeessa. Lauantaina tehtiin koejäljet. Sääskiä oli metsässä aivan huikea määrä. Ne ovat syöneet minua ja minä niitä.  Eli ainakin kourallinen meni omaankin masuun noita inisijöitä, kun vähän suuta avasi jälkiä tehdessä. Eli kannatti pitää suu vaan tiukasti kiinni eikä turhia höpötellä ja yrittää ajatella mukavia asioita...  

Koiria kokeessa oli kaikkiaan 17 ja meiltä oli mukana Moore ja Romeo. Riistaa oli liikkeellä kuulemma poikkeuksellisenkin paljon ja nollia kokeessa tuli useita. Ykköstulokseen ylsi kokeessa vain neljä koiraa, mukana siis myös Romeo, hienolla VOI 1 47 pisteen tuloksella! Romeolla oli kokeen koirista toiseksi parhaat pisteet. 

Seuraavassa kokeessa Romeolla on sitten ensimmäistä kertaa katkolla myös se FI JVA:n arvo....

Isäntä palkittiin kokeen parhaana oppaana  , jälleen kerran, ja siitä palkintona viinipullo DON OPAS! Sulo-enolle ja Seijalle ONNEA huipputuloksesta (49/50) tuolla meidän jäljellä!!  

Moore

Moore oli tänään jäljellä taas vanha kunnon Moore...   () ja tuloksena pyöreä nolla.   Tein vakaan päätöksen, että koira menee seuraavaan kokeeseen vasta sitten kun sen riistavietti on saatu kunnolla hallintaan. Koira osaa, mutta riistajäljet kiinnostavat sitä nyt verijälkeä selvästi enemmän. Rauha-mäyräkoira ja Moore aloittavat omat "sulkeisensa" yhteisissä riistaharjoittelussa, jossa keskitytään siihen, että riistajäljille EI lähdetä.  Käytännössä tarkoittaa sitä, että tehdään harhajälkiä jotka menevät jäljen yli ja nämä merkataan näkyvästi ja näille lähtemisestä tulee ehdoton kielto. Katsotaan miten herran käy ja paraneeko tilanne. Kovin ovat samankaltaiset koeselostukset kummankin koiran lappusissa. "Tarkkaa jälkityötä kunnes poistuu määrätietoisesti jäljeltä..."  Tätä lausetta en siis halua enää lukea tulevissa koeselostuksissa... Amen.

Moore hurmasi koepaikalla mäykkyneitoja pettämättömällä charmillaan...   Melkoinen herrasmies.