Maanantaina käväistiin Romeon kanssa tokotreeneissä...

Tavoitteet

• hauskanpito
• sosiaalistaminen
• kohtaamiset/ohitukset
• kontaktiharjoitukset
• luoksepäästävyys
• seuraaminen
• istu ja maahan käskyt

Toteutus

• kentällä leikkiä; kepinveto ja pallo,
• paljon palkkaa: nakki, lihapulla, verilettu, pallo -> vaihdellen,
• toisten koirien katsominen/ohittaminen haukkumatta -> palkka,
• kouluttaja tulee "tervehtimään",
• välimatkaa toisiin koiriin pikku hiljaa lyhennetty, toisia ei haistella eikä niihin kiinnitetä liikaa huomiota. Aletaan olla jo ihan muiden koirakoiden vieressä.
• seuraaminen sujuu hyvin, hyvä kontakti jota pyrin vahvistamaan. Katse -> palkka.
• Istu ja maahan meno sujuu hyvin.

Arvio

Ihan hyvät treenit jälleen. Tällä kertaa pallo ei toiminut niin hyvin kun viime treeneissä. Holskun kouluttamisessa saa käyttää selvästi paljon mielikuvitusta. Pallo voi olla hyvä parissa treeneissä, mutta sitten pitää jo keksiä jotakin muuta, että motivaatio pysyy hyvänä. Esim. jos otetaan tuo palkkaus ja verrataan vaikka Nonoon, (hyi minua, koiria ei saa vertailla keskenään ...) joka on "toiminut" kuusi vuotta juustolla tai nakeilla. Motivaatio on aina ns. sama. ja palkka kiinnostaa. Romeo on koira joka toimii hyvin esim. viikon nakeilla, jonka jälkeen nakit eivät enää "toimi". Sitten toimivat lihapullat, erilaiset lelut (patukka, pallo ym) veriletut ym. Eli palkkaa pitää vaihdella usein ja mielellään niin, että koira ei tiedä mitä siltä mammalta nyt löytyy. Motivaatio pysyy tällä tavoin korkealla.

Uusin ja kaikista hauskoin keino on kuitenkin tämä...PÄRISTYS! Eli treeneissä oli tällainen harjoitus: koiran kanssa seuraamista ja "töttöröiden" pujottelua. Koiran hihnan tuli olla koko ajan löysällä. Koiran huomio oli pidettävä itsessä keinoin "tyylillä millä hyvänsä." Romeo meni harjoituksen hyvällä kontaktilla ja kun katse lähti vähän harhailemaan viereisiin koiriin ja hihna alkoin tiukentua, aloin  päristä suullani. Romeon katse palasi heti minuun tyyliin "Mitä ihmettä sinä teet?" ja siitä välittömästi palkka. Tuo toimii muuten erittäin hyvin. Suosittelen...

Istumisessa oltava tarkka, että ei palkkaa lonkalla istumista, jota Romeo väliin tarjoilee, varsinkaan jos aikoo vaikka joskus kokeeseen... 

Ihan mukavat treenit taas!

Kuulumisia...

Olen palannut jälleen työelämään mukaan uuden työpaikan myötä.  Koirille se tietää enemmän yksinoloa ja huomattavasti tylsempiä päiviä. (Ja minulle eroahdistusta koiristani.)

Romeolle on tehty jo aiemmin "holskun kestävä" (Lue=pommin kestävä) portillinen huone, josta se näkee toiset koirat, mutta ei pääse kaikkialle asuntoon. Siellä on sitten mm. DogBrick aktivointileluja, paljon erilaista "askartelua" ym. ajankulua... Siellä se on viettänyt ihan nätisti aikaa, aina silloin harvoin, kun se ei ole päässyt mukaani.  

Ensimmäisenä työpäivänä Romeo sitten näyttikin mistä on pienet holskut tehty... Kotiin tullessa portti oli auki, portin saranat rikki (!) ja sotkua oli joka puolella. Erilaisia tavaroita, (mm. mejäsieni revittynä) vaatteita ym. ympäri lattiaa ja aamulla pöydälle unohtunut ruisleipäpussi revittynä ja puoleksi syötynä lattialla... Nono ja Moore noloina "Me ei olla tätä mamma ainakaan tehty...Ei varmasti olla..." ja maailman onnellisin pomppiva ja suukottava holsku vastassa. Mitä siihen muuta sanomaan kuin, että "Niin minäkin rakastan sinua...".

Se siitä "holskun kestävästä" huoneesta sitten.  Onneksi isäntä on näppärä ja korjasi portin. Seuraavana aamuna käytin Romeon aamulla metsässä vetämässä turhat höyryt pois ja päivä olikin mennyt jo paremmin. Onneksi Romeon päivät portin takana, ovat lyhyitä kun Roosa jo tulee kotiin ja vapauttaa Romeon...

Työpäivän jälkeen on ihana ottaa koirat mukaan ja mennä lähimetsään. Istua kannolla ja katsoa vaan kuinka koirat nauttivat vapaana juoksemisesta, (Moorekin...) alkavasta syksystä ja vähän jo viileimmistä ilmoista...Kyllä syksy on mukavaa!

Kivoja ja kannustavia kommentteja, olen saanut lukea täältä blogista ja vieraskirjasta! Kiitos niistä Teille kaikille ja mukavaa alkanutta syksyä teille kaikille koirien ystäville!

Romeolla ja terriereillä alkaa olla jo paljon kokoeroa kuten kuvasta voi päätellä. (Silti Romeo on puheissa "pikkuinen" ja Nono ja Moore ovat ne "isot koirat".)  Romeo ja Moore Heinolan mejäkokeessa jalottelutauolla.