Nonon hemmottelupäivä

Ensin... Ihana Nainen

Aamulla lenkki jäällä koiruleiden kanssa. Juoksut tuntuvat olevan meidän saaren kaikilla nartuilla nyt yhtä aikaa. Tällä kertaa meitä vastaan tuli nuori saksanseisojanarttu jolla oli juoksut. Pojat olivat aika täpinöissään nartusta, joka kirmasi poikien ympärillä tuhatta ja sataa välittämättä yhtään isännän tänne-kutsusta. Yhä jaksan ihmetellä tuo saksanseisojan mieletöntä notkeutta ja nopeutta. Romeokin oli jälleen ihan hassun kömpelön näköinen tuon vauhtihirmun rinnalla terriereistä nyt puhumattakaan. Terrierit katsoivat harmistuneena, että tuo nainen on liian nopee joten ei kannata edes yrittää... Romeo sen sijaan yritti oikeinkin kovasti pysyä hemaisevan nartun kannoilla, onnistumatta siinä kuitenkaan.  Päästiin lopulta ohittamaan narttu ja jatkamaan menoa. Koirakavereista Emmillä ja Mona-koirallakin on myös  juoksut joten koirakavereita ei olla päästy aikoihin treffaamaan.

Seuraavaksi mummola...

Lenkin jälkeen lähdin Nonon kanssa fysioterapeutille mutta sitä ennen kävimme Nonon lempparipaikassa eli vanhempieni luona päiväkahvilla. Nono nautti täysin siemauksin kuten aina kun se pääsee ainoana koirana mukaan ja saa jakamattoman huomion vanhemmiltani. Mummola on kaikista koirista mielettömän kiva paikka.  Enkä minäkään valita. Hyvät oli taas herkut. Kiitos niistä!

...ja päivän kruunasi vielä hieronta.

Hemmottelupäivän päätteeksi Nono pääsi... (nyt voi siis viimein sanoa pääsi eikä joutui) sitten vielä fysioterapeutin pöydälle hierontaan ja huoltoon. Nono oli ensimmäistä kertaa hoidettaessa lähes täysin rento ja lojui pöydällä ketarat ojossa. Nono yritti kylkiasennon lisäksi tarjota myös mahapuolta rapsulteltavaksi heittäytymällä selälleen pöydälle. Jumeja ei ollut ja hoito tuntui ilmeisen mukavalta ilmeestä ja rennosta asennosta päätellen. Nonon selkäkään ei ollut niin jäykkä kun vielä viime kerralla. Akillesjänteitä rentoutettiin jotta ne eivät olisi niin kireänä ja käytiin niiden venytykset ja jumppaaminen läpi. Myös jalkoja venyteltiin ja jumpattiin sekä käsiteltiin selkää ja niskaa. Sain hyvät ohjeet kotihoitoon ja jatkossa on tarkoitus hoitaa Nonoa itse. Nono tulee olemaan aina koira, jolla paikat jumittuvat helposti. Vasen jalka on heikompi ja se väsyy helposti ja toisekseen akillesjänteet ovat ihan rakenteellisesti Nonolla joustamattomat jolloin koira tulee varvastamaan todenäköisesti jossain määrin aina. Nämä yhdessä kuormittavat selkää ja lantiota joihin tulee sitten jäykkyyttä ja jumeja. Onneksi niitä voi kuitekin hyvin helpottaa.

Nonon elämä sujuu siis ihan mukavasti jatkossakin kunhan lenkit ja kaikki tekeminen tehdään Nonon kunnon ja jaksamisen mukaan. Koiraa hierotaan ja venytellään suuhteellisen säännöllisesti jatkossakin vaikka vähän kerrallaan. Säännöllisyys olisi tärkeintä ja se ettei kovin pitkiä taukoja tulisi jumpalle. Näillä eväin mennään taas eteenpäin. 

 Ei hassumpi päivä minulla...